Mikaelin kirja

Romaanin kerronnan eloisuus miellyttää minua, samoin se, että aika, tavat ja tapahtumat näyttäytyvät kummankin aviopuolison kannalta. Agricolan traaginen reissu liian varhaisine kuolemineen ja käsikirjoituskohtaloineen muodostaa jäntevän kaaren, jonka ympärille mahtuu muuta, sopivasti, ei liikaa – eikä yksipuolisesti. Siitä Birgitta ja romaanin sivuhenkilöt sivujuonteineen pitävät huolen. Teksti luistaa liukkaasti kuin reki talvisilla Venäjän aroilla.

Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogi

Roope Lipastin tyylinvaihto huumorikirjoista historialliseen romaaniin, vakavaan proosaan, on onnistunut hyvin. Kun ammattimies on asialla, tarina kulkee raiteillaan kuin juna. Kaikesta huomaa, että pohjatyöt on tehty perusteellisesti.

Jorma Melleri, Vapaavuoro-blogi

Agricolasta piirtyy juuri sellainen sivistynyt ja muutakin kuin kirkollisia ymmärtävä kuva, joka hänestä on itsellenikin kaiken lukemani perusteella tullut. -- Lipastille ominainen taitava huumori on mukana siellä täällä sopivina lakonisina heittoina.

Katja Näsänen, IG

Lipasti on onnistunut kirjoittamaan teoksen henkilöt eloon. Hän on saanut luotua henkilöille mahtavia luonteenpiirteitä. Pidin myös siitä, kuinka hän kuvaa etenkin Turkua.

Elämä on ihanaa -blogi

Mikaelin kirja on vallan hieno historiallinen (luku-)romaani, joka tutustuttaa lukijansa Ruotsi-Suomen elämään 1550-luvulla. Kirja kertoo Mikael Agricolasta ja tämän Birgitta-vaimosta. Se kertoo aikakauden poliittisista oloista. Se valaisee ihmisen maailmaa ja maailmankuvaa. Se ei ole lähimainkaan kokonaan totta (kenties voisi olla?), mutta se on silti totta. Uskon kirjailijan tehneen runsaasti taustatyötä aiheen kimpussa, mistä iso kiitos.

Kirjassa on rankkoja aiheita, raakuuksia ja julmuuksia. Kärsimystä ja kuolemaa. Mutta myös huumoria, lämpöä ja letkeyttä. Tarina etenee kahden päähenkilön kautta jouhevasti, ja ajankuva on uskottava. Aivan ahmin!

Kirjailuja-IG

Erinomainen romaani, jatkaa oivallisesti historiallista romaaniperinnettä ja täydentää 1500-luvulle sijoittuvien teosten joukkoa. Antaa tilaa myös ajan naisille Mikaelin vaimon kautta.

Kirsin kirjanurkka

Lipastikeskittyy piispa Agricolan viimeiseen matkaan Moskovaan rauhanneuvotteluihin kuninkaan lähettiläänä, mutta hän rikkoo tarinaa kertomalla, mitä rouva piispa teki samaan aikaan Turussa. Tuloksena on kaksi koukuttavaa kuvaelmaa elämästä 1500-luvulla. Aina historiallisten romaanien henkilöt eivät herää henkiin, mutta Lipastin hahmot ovat lihaa ja verta, ja kirjakielemme isä paljastuu kovin inhimilliseksi. Mainio lukukokemus.

Riika Kuuskoski, IS Plus

Mikaelin kirja (Atena) on eloisa ja viihdyttävä teos, joka kertoo keskiajasta saarnaamatta.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, Eeva