Mikko Ylikangas
Mainio pikku sota
Brittilentäjät Suomessa vuonna 1919
-
Sidottu
Historiamme vaiettu vaihe vuonna 1919 oli talvisodan alkusoitto
Kesäkuussa 1919 Englannin kuninkaallisen laivaston osasto ankkuroitui Koiviston kirkonkylän edustalle Suomenlahdella – julkisuudessa sen tiedotettiin olevan vain vierailulla. Kun risteilijöiden, hävittäjien, miinanraivaajien ja sukellusveneiden määrä alkoi lähennellä kolmeakymmentä ja kun englantilaisten merisotilaita oli paikalla tuhansia, ymmärsivät ainakin paikalliset asukkaat, ettei kyse ollut pelkästä vierailusta.
Heinäkuussa Koivistonlahdelle lipui brittiläinen lentotukialus mukanaan yli satamiehinen kuninkaallisten ilmavoimien RAF:n osasto. Opettaja Roihan perunamaalle raivattiin lentokenttä ja läheiseen Sudensaareen perustettiin tukikohta vesitasoille. Pian lentokoneiden moottoreiden pauke kaikui Koivistonlahdella, ja sitten kirkkomaalle kaivettiin jo ensimmäiset englantilaisten sankarihaudat. RAF pommitti Suomesta käsin Neuvosto-Venäjää lumentuloon saakka.
Mainio pikku sota kertoo, miksi Englanti pommitti Kronstadtia ja Petrogradin ympäristöä, vaikka maiden välillä ei ollut sotaa ja vaikka Britannia oli viisivuotisen maailmansodan loppuun uuvuttama? Keitä RAF:n lentäjät olivat ja millaista oli heidän arkensa Koivistolla? Millaista yhteistyötä britit tekivät Suomen ilmavoimien kanssa? Entä miten Neuvosto-Venäjä ja sen puolesta taistelleet punaiset suomalaislentäjät vastasivat?
Brittilentäjien operaatio oli vain pieni luku Englannin 1900-luvun historiassa, mutta sen merkitys Suomelle oli suurempi. Tapahtumat polttivat Stalinin ja neuvostojohdon mieleen perustellun epäilyksen siitä, että suurvallat voivat jatkossakin käyttää Suomea sillanpääasemana hyökätessään Neuvostoliittoon. Niinpä talvisodan alkusoitto soitettiin Koivistolla vuonna 1919.
ISBN painettu: 9789523002500
Kirjastoluokka: 92.71
Sivumäärä: 391
Ilmestyminen: 15.9.2016
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön kunniamaininta 2019
Kirjasta sanottua
Kirjasta sanottua:
Ylikangas kertoo hyvin sekä suurpoliittiset yhteydet että brittilentäjien kohtalot. -- Unohdettu episodi on tärkeä tausta seuraavien vuosikymmenten tapahtumien ymmärtämiselle.
Seppo Varjus, Ilta-Sanomat
Britit lähtivät mutta tarinat jäivät, ja ne Ylikangas kertoo perinpohjaisesti.
Jukka Väänänen, Apu
Mikko Ylikangas
Filosofian tohtori Mikko Ylikangas (s. 1963) on väitellyt Helsingin yliopistossa yleisestä historiasta vuonna 2004. Hänen väitöskirjansa on nimeltään Rivit suoriksi! Kaunokirjallisuuden polittinen kontrolli Neuvosto-Karjalassa 1917-1940. Ylikangas on työskennellyt useita vuosia tutkijana ja yliopistolehtorina Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa, ja vuodesta 2004 lähtien Suomen Akatemian ohjelmapäällikkönä. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman ohjelmapäällikkönä. Ylikangas […]