Jennifer Ackerman: Lintujen ihmeellinen elämä – Miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat
Ilmestyy 9.3.2022
Linnuista on paljastunut hätkähdyttäviä strategioita, älykkyyttä ja kykyjä, joita olemme luulleet ihmisten yksinoikeudeksi. Petokset, manipulointi, huijaaminen, kidnappaus ja lapsenmurhat sekä nokkela lajien välinen kommunikointi, yhteistyö, kulttuuri, leikki sekä epäitsekkyys eivät kuulukaan vain ihmisille ja muutamalle muulle älykkäälle nisäkäslajille.
Ennen ajateltiin, että lintujen laulu toistaa vain yksinkertaisia viestejä. Todellisuudessa esimerkiksi timalit ja japanilaiset tiaiset hyödyntävät ”lauseoppia”, jossa voi olla käytössä jopa 175 erilaista äänneyhdistelmää: viestin merkitys muuttuu sen mukaan, missä järjestyksessä niitä käytetään.
Linnut käyttävät myös työkaluja. Uudenkaledonianvaris ja Galápagossaarilla elävä tikkasirkku valmistavat koukkuja ja piikkejä, joilla ne saavat hyönteisiä puunkoloista. Australiassa eräät haukkalajit levittävät maastopaloja ajaakseen saaliin liikkeelle. Palmukakadu veistää rumpukapuloita musikaalisia soidinmenojaan varten. Isoanit hautovat parvensa munia ”osuuskuntana” välittämättä siitä, kenen munat kuorituvat. Leikkiminen vie suuren osan esimerkiksi korppien ajasta.
Esimerkkejä lintujen hämmästyttävästä älykkyydestä on loputtomiin, lähtien amerikanmerilokista, jonka huomattiin liftaavan päivittäin roska-auton kyydissä edestakaisin kaatopaikalle ruoan perässä. Älykkyys perustuu siihen, että vaikka linnunaivojen neuronit ovat paljon pienempiä, niitä on enemmän ja ne on pakattu tiiviimmin kuin nisäkkäiden aivoissa.
Viimeisten vuosien aikana lintututkimus on edennyt kuin siivillä. Seurantateknologian ja dna-tutkimuksen kehitys ovat muuttaneet luutuneita ennakkokäsityksiä. Silti salaisuuksia on yhä: esimerkiksi se, miten pohjoisamerikkalainen viitarastas pystyy ennustamaan tulevan hurrikaanikauden yhtä hyvin kuin meteorologit ja sovittamaan pesintänsä sen mukaan. Ja kun yhden lajin kautta löytyy ymmärrys, toinen yllättää. Linnut uhmaavat näppäriä luokituksiamme ja siistejä, yhtenäistäviä teorioitamme.
Jennifer Ackerman (s. 1959) on palkittu tietokirjailija, joka on kirjoittanut luonnosta, ihmisestä ja tieteestä jo kolmekymmentä vuotta. Hänen teoksiaan on käännetty kahdellekymmenelle kielelle, ja Viisaat linnut (Atena, 2017) sai innostuneen vastaanoton myös Suomessa. Ackerman on kirjoittanut myös muun muassa Scientific Americaniin, National Geographiciin ja New York Timesiin.