Koko valikoimaan pääset tutustumaan tästä.
Kaunokirjoissa kiehtovia kontrasteja
Noora Vallinkoski toteaa: ”On tärkeää tehdä näkyväksi toisenlaiset todellisuudet, joissa ajatukset, maut ja tavoittelemisen arvoiset asiat voivat olla jotain aivan muuta.” Vahvasti luokkatiedostavassa romaanissaan Koneen pelko hän käsittelee luokkien yhteentörmäystä ja sitä, miten työväenluokkaiset miehet ovat jääneet yhteiskunnan digitalisoitumisen puristuksiin. Anna Soudakovan Varjele varjoani avaa näkymän maahanmuuttajien elämään, jossa venäläinen ja suomalainen maailma eivät koskaan liukene yhteen, vaikka sykkivätkin limittäin.
Antti Saarimaa kietoo historiallisessa esikoisromaanissaan Nihilistit yhteen kaiken tarkoituksettomuuden, ääriajattelun ja tunteiden tuhovoiman. August-palkittu väkevä romaani Euforia on Elin Cullhedin kuvaus Sylvia Plathin kipuilusta äitiyden, hajoavan avioliiton ja taiteilijantyön välillä. Taustana teokselle on Cullhedin omat kokemukset. Anna Idströmin Taivaankalat kuvaa läheltä akateemista työpaikkakiusaamista ja Riikka Kaihovaara ravistaa esseissään kipeästi ajatuksia paikastamme muiden eläinten joukossa.
Kirsikkana kaunokirjallisuudessa riemastuttaa Henriikka Rönkkösen verbaalinen ilottelu Rakkausshokkihoito, jossa kymmenen sinkkuvuoden jälkeen elämään saapuu parisuhde. Käy ilmi, että kun poikaystävä on mielikuvituksen sijasta oikea, rakkaus ei olekaan pelkkää hattarapilveä.
Vahvasti viihdyttävää, järeästi taustoitettua tietokirjallisuutta
Tietokirjallisuuden vuoden odotetuin tapaus ja ohittamaton historiaherkku on Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset. Menneisyytemme on täynnä hyväsydämisiä, pahansisuisia, auttavaisia ja itsekkäitä seikkailijattaria ja uudistajia, jotka ovat jääneet suurmiestarinoiden varjoon. Petterssonin edellinen teos Historian jännät naiset oli valtaisa myynti- ja arvostelumenestys.
Kirjassaan Kaksoisagentit armoitettu tietotrilleristi Ben Macintyre tarjoilee tosielämän vakoilutarinan Normandian maihinnoususta, joka fiktiona olisi vauhdikkaissa käänteissään liian uskomaton. Pekka Turusen Kylmää rauhaa -kirjan yhtäläisyyksiä tämän päivän sotaan ei voi olla näkemättä. Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian vuonna 1968 ja teos kuvaa suomalaisten tuntoja tilanteesta ja korjaa siihen liitettyjä oletuksia. Mikko Porvali jatkaa suurteostrilogiaansa Suomen sotilastiedustelusta kirjalla Syvärin takana ja Mika Rissanen peilaa yhteiskuntia ja heimoajattelua jalkapalloderbyjen kautta.
Peter Frankopanin Silkkitiet oli yksi viime vuoden halutuimmista tietokirjoista. Syksyllä julkaistava Uudet silkkitiet -teos kertoo alueen tulevaisuudesta ja siitä, miten entisten kauppareittien varrelle versoaa uusi, dynaamisten suhteiden verkosto. Barbara Demickin Tukahdutettu kaupunki avaa silmämme Tiibetin epätoivolle ja Brian Klaasin Paha valta pohtii, muuttaako absoluuttinen valta ihmistä, vai vetääkö se vain puoleensa itsekkäitä persoonallisuuksia.
Näiden näkökulmien lisäksi luvassa on värikäs kattaus iskelmämusiikkia, aivotutkimusta, naisesikuvia, poliisin peitetehtäviä, historiallisia huijauksia ja elämänmuutoksia. Näitä ei jaksaisi odottaa.