Miika Siironen: Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922
Julkaisuvapaa 9.9.2021
Itsenäistyessään vuonna 1917 Suomi oli kaikkea muuta kuin valmis valtio. Ensimmäisiin vuosiin mahtui Venäjästä irtautuminen, raaka sisällissota, hallitusmuodon pohdinta ja lopulta demokratian hapuilevat ensiaskeleet. Sisällissodan traumat varjostivat niin punaista kuin valkoistakin väestöä ja näkyivät levottomuuksina, lakkoina ja ääriliikkeiden nousuna. Teoksessaan Pelon ja uhman vuodet Miika Siironen kuvaa kuuden eri ilmiön tai tapahtuman kautta tätä murrosvaihetta, joka tuli määrittämään Suomen suunnan.
Sisällissodan voittaja saneli valtajärjestelmän, mutta sitä haastettiin sekä oikealta että vasemmalta. Äärivalkoinen liikehdintä kanavoitui heimosotiin ja lopulta sisäministeri Heikki Ritavuoren murhaan. Suomalaiset kommunistit puolestaan näyttivät valtansa ammattiyhdistysliikkeessä ja masinoivat kapinointia metsätyömailla – Suomi seisoi puujaloilla, joten puuvirran tyrehtyminen oli katastrofi metsäteollisuusyhtiölle ja niiden viennistä elävälle valtiontaloudelle.
Lakonmurtajajärjestö kärjisti tilannetta työmailla entisestään ja vahvisti sisällissodan aikaisia rintamalinjoja. Hiljalleen tasavalta alkoi kuitenkin eheytyä. Sisällissodan hävinneiden leiri oli jakautunut kahtia, ja voittajat pyrkivät hieromaan yhteistyötä maltillisemman SDP:n kanssa. Parlamentaarinen valta sammutti katkeruuden viimeistään 1930-luvulle tultaessa.
Pelon ja uhman vuodet on vakuuttava ja runsaasti kuvitettu tietokirja vastasyntyneestä Suomesta, joka haki suuntaansa. Nuori valtio ei ollut ristiriidaton, mutta kuitenkin tarpeeksi joustava säilyäkseen ja vakiinnuttaakseen paikkansa idän ja lännen välissä.
VTT Miika Siironen on poliittiseen historiaan erikoistunut tutkija, joka on käsitellyt teoksissaan varsinkin äärioikeistoa. Elias Simojoen elämästä kertonut Mustan lipun alla oli Botnia-palkintoehdokkaana.
Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@atena.fi